Pyörittelin pitkään käpälöissäni lapsena suosikkikarkkiani, daimia.
Joka lauantai oli tapana katsella lasten ohjelmat aikaisin aamulla suoraan töllön edessä mutustellen samalla aamulla pöydältä ”löytynyttä” namipussia. Joka lauantaina karkkikeiju pudotti pussillisen ihania namuja aamun töllösessioita varten. ^__^
Daimiherkkuja oon katellut ja kuolaillut sittemmin useassa blogissa ja uskaltauduin viimein ostamaan pussillisen dajm-rakeita tilauskakkua varten.
Toiveena oli suklainen (muttei liian) täytekakku jossa olisi pääällä suklaakouorrutus.
Marsipaaniruusujen näpertyly onkin sitten jo yksi ähellys-sessio itessään.
Hikoavat sormet ja tuskastuneet ilmeet kasvoilla koetin noita ruusuja vääntää.
Painelin, vetelin, heitin varmaan palan marsipaania alkuvaiheilla seinäänkin.
Ensimmäisen wnb-ruusun valmistuttua homma kuitenkin helpottui eikä touhu ollut sitten enää niinkään nyhräystä naama norsun vitulla.
Kuten kakusta näkyy- eivät nuo kukkaröhellykset ruusuilta näytä, vaan joltakin ihan muulta.
Koetin liukuvärjätä marsipaanin vähän elävämmäksi vaaleanpunaisella wiltonin elintarvikevärillä ja se kerrankin onnistui ihmeemmin tahmaamatta.
Kirurginhanskat kädessä tunsin itteni hetken tärkeäksi ihmiseksi.
Osan ruusuista värjäsin kaakaojauheella kaakaoruusuiksi. Helppo värjätä ja mukava käsitellä! Ja hyvää on.. Nimimerkillä maistelin vain "vähän" välistä.
Näpräilin siinä jokusen tovin noita kukkia ja sain aikaiseksi pari ihan ok näköistä.
Ilman marsipaanivälineitä, nähkääs! Ehkä mie vielä joskus rohkenen ne välineetkin ostaan, ainakin ihan hyvää tekisi tuolle harjottelupuolelle..
Täyte valmistuu normaalin moussen tapaan hyvin sutjakkaasti.
The Vadelmamousse:
Ihanan samettista vadelmatäytettä aidosta vadelmasta ja vadelmajauheesta.
Makua antamassa täyteläinen mascarpone-juusto sekä pikantti vaniljan aromi.
The Suklaamousse (dajm-mousse) :
Suklaisessa dajm-moussessa yhdistyvät rouskuvan dajmin sekä tumman kaakaon ja maitosuklaan maut.
Kakun koristelu oli miulla tässä täytekakussa aika simppeli, puolet kakusta koristeltu valkosuklaan ja tumman suklaan ”marmoroinnilla”- vai miksikä tuota nyt sanoisi? tikulla vetelyksi?
Nimen ja synttärisankarin iän kirjotin kakun reunalle, koska eiväthän kaikki pidä siitä että nimi möllöttää ja kummittelee suoraan keskellä kakkua.
Reunalta se on helppo pyyhkäistä tarvittaessa pois jos ei miellytä saajaa!
Terveisin The täytekakku itself,
No comments:
Post a Comment